15.3.2012, tavallinen torstai, tavallinen bussimatka koulusta kotiin. Just ennen omaa pysäkkiä huomaan bussissa söpön pojan ja vaihetaan pikasesti katseita ennenkun jään pois. Kuitenkin huomaan myös tän pojan jäävän pois samalla pysäkillä ja lähtevän kävelemään just siihen suuntaan mihin olin itekki menossa. Kävelen jonkun etäisyyden päässä tästä pojasta jutellen samalla yhen kaverin kanssa kunnes kaveri kääntyy kotiin ja jään yksin kävelemään. Pikku hiljaa huomaan että kävelen ite vähän tavallista nopeemmin ja ehkä tää jätkäki vähä hidasti vauhtia, joka tapauksessa yhtäkkiä kävellään siinä vierekkäin. Ja sitten, aivan odottamatta tää jätkä sanoo mulle jotain. Jutellaan siinä kävelessä, selviää että ollaan molemmat saman ikäsiä ja asutaan melkein toistemme naapurissa, viereisillä kaduilla. Mun sydän pamppailee varmaan kahtasataa kun pääsen himaa, ei tällästä voi tapahtua, ei mulle. Meen saman tien facebookkiin ja etin tän jätkän sieltä. Soitan muutamalle kaverille ja kerron mitä just äsken tapahtu, koko tilanne oli niin outo. Koko ilta juteltiiki facessa ja käytiin tekemässä pieni kävelylenkki meitsin koiran kanssa. Mietittiin siinä että olis kiva tutustua vähän paremmin ja päätettiin nähdä lauantaina stadin keskustassa. Käytiin leffassa yhessä ja kaikki oli ihan täydellistä. Lopun voittekin päätellä, sillä tässä sitä nyt ollaan, kohta kahdeksan kuukautta seurustelua takana ja onnellisempana kuin koskaan ennen.
Eikä toi meidän ensitapaaminen ollut ainut outo juttu. Mä oon ihminen joka ei oo koskaan uskonut horoskooppeihin, mutta kun näin tän pari viikkoa tota myöhemmin yhessä lehdessä ni olin kieltämättä aika ällistynyt:
Ja kyllä, toi 17.3 oli juuri se lauantai jolloin oltiin siellä leffassa ekaa kertaa. Kaiken tän jälkeen ei varmaan oo vaikee arvata mikä on mun vastaus kysyttäessä Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä? <3
Voi suloset <3
VastaaPoista